Kategoriat
Ruokavalio

Mieli vaikuttaa siihen miten ravinto vaikuttaa kehoomme

Tässä mielenkiintoinen TEDx -puhe Alia Grum:lta siitä miten mieli voi vaikuttaa kehomme tapaan reagoida ravintoomme ja tekemiseemme positiivisesti tai negatiivisesti.

Esimerkissä testiryhmälle annettiin eri ajankohtina kaksi pirtelöä, joiden ravintosisältö väitettiin olevan totaalisesti vastakkaiset vaikka itse pirtelöt olivat oikeasti täysin identtiset. Testiryhmän jäsenten kehon reaktiot olivat kuitenkin heille esitettyjen ravintoarvojen mukaiset. Kevyt pirtelön jälkeen verinäytteestä huomattiin, että keho eritti huomattavasti vähemmän greliiniä (nälkähormoni = tuottaa nälän tunteen), kuin kaloripommi herkkupirtelö eritti. He jäivät siis kevyemmän pirtelön jälkeen nälkäisemmiksi vain ja ainoastaan sen takia, että he kuvittelit syövänsä energiamäärällisesti kevyemmän aterian! Jos siis esimerkiksi laihduttaessamme kuvittelemme kaikkien aterioiden olevan todella täyttäviä ja nälkää pidättäviä, niin koemme huomattavasti vähemmän nälän tunnetta.

Alia esittää myös samanlaiset esimerkit lääkkeiden tehokkuudesta, fyysisen työn terveydellisistä hyödyistä ja stressin vaikutuksesta kehoomme. Voidaan siis olettaa, että jos treenaisimme kuntosalilla ajatuksella ”tästä ei ole mitään hyötyä”, niin treenaamisen hyödyt ovat ajatusmallimme takia huomattavasti huonommat!

Yleisellä tasolla tämä kehottaa meitä asennoitumaan kaikkeen tekemiseemme positiivisesti ja löytämään kaikesta aina se parempi puoli!

Kategoriat
Ruokavalio

Paras dieetti ihmiselle!

Mikä on kaikkein paras dieetti ihmiselle? Vai pitäisikö kysyä mikä kaikkein paras dieetti sinulle?

Jokainen meistä on yksilö ja sen myötä myös kehomme toimivat yksilöllisesti. Vaikka ihmisten perimä on 99,9% identtinen keskenään, niin esimerkiksi meidän kehojemme bakteerikannat ovat erittäin yksilöllisiä. Tästä johtuen samat ravintoaineet käyttäytyvät kehoissamme eri tavalla. Se mikä voi olla toiselle terveellistä voi olla toiselle epäterveellistä. Kuvittele, esimerkiksi jäätelö voi olla sinulle terveellistä!?

Israelilaiset tutkijat julkaisivat tutkimuksen, joka muuttaa monta käsitystä vallitsevista oletuksista kuinka kehomme toimivat ja mikä on terveellisin ruokavalio ihmiselle. Tutkimuksessa kehitettiin algoritmi, joka yhdistää mitatut veriarvot, ravitsemustottumukset, antropometriset arvot, fyysisen aktiivisuuden ja suolen mikrobiomit. Algoritmi pystyy ennustamaan näin täsmällisesti yksilöllisen glykeemisen reagoinnin todellisiin aterioihin. Tutkimuksen lopputuloksena tutkijat tajusivat, että testattujen ihmisten kehot reagoivat samoihin aterioihin yksilöllisesti ja verensokeriarvot vaihtelivat voimakkaasti riippuen yksilöstä. Meille jokaiselle tulisi siis olla oma yksilöllinen ruokavalio.

Vaikka suoliston mikrobiomit ovat yksilölliset, niin niitä pystyy muuttamaan parempaan tai huonompaa ruokailutottumuksillaan. Näin ollen tutkimus jättää vielä hieman mietityttämään. Ainakin voidaan olettaa, että tämä ”sinulle oikea ruokavalio” voi myös muuttua tottumuksiesi muuttuessa. Lähitulevaisuudessa ruokavalioiden suunnittelu tulee ainakin muuttumaan parempaan, kun saamme tämän kyseisen algoritmin (toivon mukaan) julkiseen käyttöön.

 

 

Lähdeluettelo

Prof. Eran Segal ja Dr. Eran Elina, 2015:

(https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26590418)

Kategoriat
Treeni

Lihasadaptaatio

Treenien jälkeisistä lihaskivuista (DOMS) puhuttaessa päästään siirtymään lihasadaptaatioon. Usein tuota kipua ja sen voimakkuutta pidetään treenitehon mittarina ja kun keho alkaa tottumaan uuteen ärsykkeeseen ja kipujen voimakkuus vähenee, syntyy epäilys etteikö treenata tarpeeksi tehokkaasti.

Todellisuudessa kivut alkavat helpottamaan kehon adaptoituessa sille antamaamme ärsykkeeseen. Keho on suunniteltu kestämään mahdollisimman kauan eli kun tuotamme sille liian suurta vastusta se alkaa heti kehittymään kestääkseen tuota uutta raskaampaa vastusta paremmin. Adaptaatiota eli kehitystä tapahtuu, kun tuotamme lihaksille joka kerta tarpeeksi suuren rasitteen/stressin eli ylikuormitamme lihaksistoa. Näin ollen lihaskuntoharjoittelu on hyödyllistä niin pitkään, kun se pakottaa kehon joka kerta adaptoitumaan uudestaan. Ylikuormituksen tulee olla tarkoin suunniteltu huomioiden aina kehon palautuminen ja kuormituksen suuruus yksilöllisesti.

Naiset helposti jäävät mukavuusalueelle treenatessaan ja luotu kuormitus ei ole tarpeeksi intensiivinen. Miehillä usein taas treenin tehon määrittää käytetyn vastuksen suuruus ja siksi vastuksen kasvaessa liian nopeasti liian suureksi treenitekniikan laatu kärsii. Molemmat sukupuolet kehittyvät näin aluksi aina tiettyyn pisteeseen asti kunnes kehitykselle tulee seinä vastaan.

Eikö siis riitä, että treenaa vaan joka kerta täysillä ilman pidemmän aikavälin suunnitelmaa?

Ylikuormituksen ja levon tulee olla oikeassa suhteessa. Ilman suunnitelmaa ylikuormitusta ei tule tarpeeksi tai sitten se tulee liikaa. Ylikuormitus tulee suunnitella progressiiviseksi ja lepoa tulee olla tarpeeksi (muista, että lihas kehittyy ainoastaan levossa). Keho tulee siis viedä tasaisesti kuormitusta lisäten ylirasitustilaan pidemmällä aikavälillä (ei treeni kerrallaan), josta sen annetaan palautua ja kehittyä astetta vahvemmaksi.

Tästä päästään treenaamisen ydin kysymyksen ääreen eli miten treenisuunnitelma tulisi siis tehdä?

Meistä jokainen on yksilö erilaisella perimällä, elinympäristöllä ja tavoitteella. Meidän jokaisen keho toimii näin ollen eri tavalla ja pyrimme erilaisiin tavoitteisiin. Treenisuunnitelmakin tulisi siis olla yksilöllinen ja sen tulee koko ajan mukautua meidän itsemme mukaan. Unohdamme usein, että tarkoituksena on muokata kehoamme ja siinä samassa unohdamme, että keho määrää etenemistahdin ja suunnan. Emme voi ajatuksemme voimalla sanoa keholle, että se palautuisi treeniohjelmaan suunnitellun tahdin mukaisesti vai voimmeko? Treenisuunnitelma siis elää koko ajan ja alussa itselleen sopivan rytmin löytäminen tulee löytää käytännön kokeilemisen kautta.

Aloittelija tarvitsee alussa suhteessa vähemmän ärsykettä, kun pitkään treenannut ihminen. Tässä aloittelijat yleensä tekevät suurimman virheensä, kun he aloittavat treenaamaan turhaan liian kovaa esim. jonkun ammattikehonrakentajan  ohjelman mukaan. Alussa kehitys saavutetaan jo perinteisillä pääliikkeillä ja kun kehitys alkaa ensimmäisien parin vuoden jälkeen hidastumaan, niin sitten on aika alkaa käyttämään erikoisempia treenitekniikoita. Aloittelija ei myöskään tiedä niin hyvin kehonsa rajoja, ei osaa kuunnella kehoaan ja ei näin ollen osaa pitää lepoa tarpeeksi.

 

Kategoriat
Treeni

Lihaskipu harjoittelun jälkeen

Mitä tehdä kun lihaksiin koskee treenin jälkeen? Jalkoihin koskee niin paljon, ettei pysty kunnolla kävelemään? Pitäisi mennä treenaamaan, mutta lihakset ovat vielä kipeät, mitä tehdä?! Treenasin eilen ja nyt sattuu niin paljon, ettei pysty pöntölle istumaan. Mitä laitan päälleni kun en pysty paitaa pukemaan? Tällä viikolla vielä 3 treeniä jäljellä, miten saan ne tehtyä kun vieläkin koskee edellisen treenin jäljiltä? Tuntuu, etten saa tehtyä treeniliikkeitä kunnolla, koska lihakset ovat kipeät vieläkin alkuviikon treenistä.

 

Kuulostaako tutulta? Internet antaa meille huikean mahdollisuuden nykyään hankkia treeniohjelman jonkun nettivalmennuksen kautta tai kopioimaan ammattilaisen harjoitusohjelman itsellemme. Mitä harvoin tajuamme tai mitä meille ei kerrota on se, että aloittaessamme treenaamisen nollasta tai vaihtaessamme treeniohjelmaa keho vaatii oman aikansa tottua tuohon uuteen ärsykkeeseen. Meidän tulee myös tajuta, että lihaskuntoharjoittelulla pyritään aina muokkaamaan kehoa, joten keho määrää tahdin millä edetään. Vaikka siis itse treeniohjelma sanoisi, että viikossa on 5 treeniä, mutta keho sanookin, että ensimmäinen treeni oli tälle viikolle jo tarpeeksi, niin silloin etenemme kehon sanelemana eteenpäin! Käydään seuraavaksi läpi tarkemmin mistä tämä mysteerinen kipu oikein tulee, mikä sen merkitys on, miten elää sen kanssa ja ennakoida sitä.

Mitä kehossamme tapahtuu kuntosaliharjoittelun jälkeen?

Lihaskuntoharjoittelu aiheuttaa lihaksiin mikrovaurioita solutasolla. Korjatakseen mikrovauriot keho lisää lihaksien aineenvaihduntaa (lihaksille tuodaan rakennusaineita, että vauriot saadaan korjattua ja lihasta kehitettyä). Lisääntynyt aineenvaihdunta kerää lihakseen nestettä ja se turpoaa. Mikrovaurioiden syntyessä lihas on tulehdustilassa (Schoenfeld & Contreras, 2013). Tästä johtuen kehon paino voi nousta esim. tehokkaan jalkatreenin jälkeen paljonkin (0,5 – 3 kg riippuen lihasmassan määrästä), kun keho sitoo nestettä lihaksiin tulehdustilan aikana.

Lihaskipu voi alkaa jo samana päivänä, kun lihasharjoittelu on tehty. Kipu kasvaa normaalisti levon aikana ja saavuttaa huippunsa seuraavana päivänä tai vasta sitä seuraavana päivänä. Lihaskipu voi kestää useita päiviä alussa, mutta kun lihas alkaa tottumaan uuteen rasitukseen palautuminen nopeutuu, lihaskivut laantuvat ja kipujen kesto lyhenee ajallisesti.

Miksi lihakset menevät kipeiksi?

Itse kivun tuottajaa ei vieläkään tunneta ihan varmaksi. Alunperin oletettiin maitohappojen luovan kivun tunteen, mutta sittemmin todettiin maitohapojen poistuvat lihaksista jo parin tunnin sisällä treenin jälkeen. Tutkimusten edetessä oletus muuttui ja oletettiin, että mikrovaurioiden aiheuttaman turvotuksen ja tulehdustilan myötä kipuhermosto saa ärsykkeen ja tuottaa näin kivun tunteen.

Lähivuosina on kuitenkin alettu tutkimaan lihaskalvojen merkitystä yhä enemmän ja sitä myötä oletetaan kipujen johtuvan lihaskalvojärjestelmän mikrotraumoista (Mika Pihlman, 2015). Tämä kuulostaa loogiselta, kun ajatellaan lihasta joka turpoaa kalvon sisällä ja aiheuttaa voimakkaan paineen ulospäin venyttäen lihaskalvoa aiheuttaen siihen mikrotraumoja.

Onko lihaskipu merkki tehokkaasta treenistä?

Lihaskipu ei siis ole merkki suoranaisesti treenin tehokkuudesta vaan enemminkin merkki uudesta ärsykkeestä. Kyllä, lihaskipujen aikana keho rakentaa uusia lihassoluja rikkoutuneiden solujen tilalle, mutta se ei tarkoita sitä etteikö uusia lihassoluja rakentuisi lihaksiin silloinkin kun emme suoranaista kipua tunne treenin jälkeen. Eli treenaamalla joka kerta lihakset kipeiksi ei kehitä meitä sen enempää, kuin treenaamalla kivuitta.

Pahimmassa tapauksessa kipujen laantuessa lähdetään lisäämään treeniä tekemällä pidempiä yksittäisiä treenejä, muutetaan treenien sisältöä joka kerta rankemmaksi esim. käyttämällä jotain erikoistekniikoita tai lisäämällä liikaa vastusta jolloin liikelaajuus (range of motion) ja lihaksen supistusaika (time under tension) lyhynee ja näin treenitehokkuus kärsii. Kehoa tulee kuormittaa kyllä tasaisesti enemmän, mutta se tulee tehdä suunnitelmallisesti pidemmällä aikavälillä. Normaalisti aloittelija etenee yhden treenin periaatteella eli suunnittelee aina seuraavan treenin etukäteen jos sitäkään.

Voimakas kiputila kertoo myös liian reippaasta liikkeelle lähdöstä tai omaan tasoosi (kehosi kykyyn vastaanottaa treeniä ja palautua treenistä) nähden liian kovasta treenaamisesta. Tämän ennakoiminen voi olla haastavaa, koska keho ei treenin yhteydessä pakosti anna mitään merkkejä liian kovasta treenaamisesta. Ajan myötä opit kuitenkin kuuntelemaan kehoasi ja tajuat tilanteen vastaan tullessa hellittää tarpeeksi ajoissa treenin aikana.

Lihaskipu voi olla myös merkki huonosta palautumisesta! Huonoon palautumiseen voi vaikuttaa moni asia esim. huono kehon nesteytys, yksipuolinen ravinto, liian vähäinen lepo/liian kova treeni/liian paljon treeniä ja kehonhuollon puuttuminen.

Miten erottaa oikea viivästynyt lihaskipu vääränlaisesta kivusta?

Treenistä johtuva viiveellä tuleva lihaskipu voimistuu hitaasti ja usein aamuisin herätessä kipu on liikkumattomuuden takia voimakkaimmillaan. Jos tunnet kipua heti treenin aikana tai sen jälkeen tai kipu on enemmän paikallinen ja/tai toispuolinen voi kyseessä olla lihaksen venähdys/revähdys.

Miten hoitaa lihaskipua?

  • Lihaskipujen ollessa voimakkaimmillaan on järkevää vain antaa lihaksille lepoa eli olla tekemättä yhtään mitään!
    • Usein sorrutaan tekemään silti jotain lihaksille periaatteella ”sisällä se lähtee, millä se on tullutkin” ja pitkitetään vain palautumisprosessia. Kun lihaksen kevyt aktivoiminenkin tuottaa kipua, on järkevämpi vain antaa lihaksen olla levossa.
    • Usein kipeillä lihaksilla liikkeelle lähteminen on petollista, koska lämmettyään lihas tuntuu hetkellisesti paremmalta, mutta heti liikkeen loputtua, hetken paikallaan oltua, kipu palaa ja se voi tuntua entistä voimakkaammalle.
    • Eli EI lihaskuntoa, aerobista liikuntaa, VENYTTELYÄ tai hierontaa lihakselle tässä tilassa!
  • Kun pahin kipu on alkanut helpottaa ja lihasta voi jo ilman irvistystä aktivoida, niin kevyt aerobinen liikunta parantaa lihaksen aineenvaihduntaa ja helpottaa kipua.
  • Hieronta on tehokkain tapa hoitaa lihakset kuntoon! (Olivier Dupuy ym., 2018)
    • Kaikkein paras lopputulos saadaan aikaan yhdistämällä kevyt aerobinen, jota seuraa hieronta. Näin lihakset ovat esilämmitetty ja päästävät hieronnassa pintaa syvemmälle helpommin.
    • Jos käyt hierojalla, muista kysyä onko heillä lämpöpakkausta käytettävissä. Lämpöpakkauksella voi esilämmittää seuraavaaksi hierottavaa lihasryhmää ja näin hieroja pääsee nopeammin syvempiin lihaskerroksiin hieromaan eli saat tehokkaamman hieronnan, kun aikaa ei kuluu pintakerrosten manuaaliseen lämmittämiseen.
  • Muita palautumiskeinoja ovat myös kuivakuppaus, kylmäallas (alle 15°C asteisessa vedessä 11–15 minuuttia), kylmä-kuuma-hoito, kylmäilmahoito (cryotherapy) ja kompressiovaatteet (kestävyysurheilijoille).

Miten ennakoida lihaskipua?

  • Treenin jälkeen on hyvä tehdä loppuverryttely
    • 2-5min aerobista
    • lyhyt (20 sekunnin) hieronta/putkirullaus treenatuille lihasryhmille
    • kevyet dynaamiset venytykset
  • Porrasta lihaskuntoharjoittelun aloitus
    • Tee ensimmäiset 1-3 treeniä ilman suurta vastusta (tai ilman vastusta).
    • Keskity enemmän opettelemaan treeniliikkeet oikein ja hyvässä ryhdissä.
    • Opettele kuuntelemaan kehoasi ja lisää vastusta tasaiseen treeni kerrallaan.
      • Näin pystyt treenaamaan useammin ja tiheämmällä tahdilla, kun lihakset eivät tule kipeiksi treenien välillä.
  • Kehon nesteytyksestä on hyvä huolehtia pitkin päivää.
  • Riittävät (min. 7 tunnin) yöunet ja mahdollisesti 20-30 minuutin päiväunet.
  • Monipuolinen ravinto ja riittävä suolan saanti on hyvä muistaa.

 

Usein lihaskipuihin koitetaan löytää jotain poppaskonstia niiden nopeaan helpottamiseen. Valitettavasti mitään yksittäistä pilleriä ei olemassa, joka tuota suorainaisesti nopeuttaisi. Aina voi popsia kipulääkkeitä pahimpaan kipuun, mutta yleisellä tasolla kipu tulee levätä pois ja sen jälkeen vasta jatkaa seuraavaan treeniin!

Venyttely

Venyttelyä pidetään usein ainoana kehoa huoltavana menetelmänä kansankielessä. Tutkimusten perusteella se ei kuitenkaan edesauta palautumista lihaskivuista (Herbert ja Gabriel, 2002; Herbert ym., 2011) ja  se on usein kipeälle lihakselle jopa kipua lisäävä menetelmä (Smith ym., 1993). Joten on suositeltavaa opetella huoltamaan itsenäisesti kehoaan hieromalla.

Venyttelyä ei tule missään nimessä unohtaa kokonaan! Se ei vain kipeän palautuvan lihaksen tapauksessa ole oikea hoitomuoto! Se on tärkein työkalu lihaksien liikelaajuuden ylläpitämiseksi ja sen lisäämiseksi! Kun lihas pystyy supistamaan treenissä koko liikelaajuudeltaan, saamme tehtyä tehokkaampia treenejä ja takaamme paremman kehityksen.

 

Muista, että lihas kehittyy ainoastaan levossa! Se, että treenaat kipeitä lihaksia uudestaan ja uudestaan ei kehitä sinua!

 

Lähdeluettelo
Schoenfeld, Brad J. MSc, CSCS, CSPS; Contreras, Bret MA, CSCS, 2013:

Is Postexercise Muscle Soreness a Valid Indicator of Muscular Adaptations?
(https://journals.lww.com/nsca-scj/Fulltext/2013/10000/Is_Postexercise_Muscle_Soreness_a_Valid_Indicator.2.aspx)

Mika Pihlman, 2015:
(http://hyvinvointi.ts.fi/terveys/lihaskalvot-ovat-ihmisen-sisainen-tuhkimo/)

Olivier Dupuy, Wafa Douzi, Dimitri Theurot, Laurent Bosquet, Benoit Dugué, 2018:
An Evidence-Based Approach for Choosing Post-exercise Recovery Techniques to Reduce Markers of Muscle Damage, Soreness, Fatigue, and Inflammation: A Systematic Review With Meta-Analysis.(https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fphys.2018.00403/full)
Herbert, R. D., ja Gabriel, M., 2002:
Effects of stretching before and after exercising on muscle soreness and risk of injury: systematic review.
(https://www.bmj.com/content/325/7362/468)
Herbert, R. D., de Noronha, M., and Kamper, S. J., 2011:
Stretching to prevent or reduce muscle soreness after exercise.
(https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21735398)
Smith, L. L., Brunetz, M. H., Chenier, T. C., McCammon, M. R., Houmard, J. A., Franklin, M. E., ym., 1993:
The effects of static and ballistic stretching on delayed onset muscle soreness and creatine kinase.
(https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8451526)
Kategoriat
Lihashuolto Toiminnalliset ongelmat

Penikkavaiva ja -tauti

Penikkatauti vai penikkavaiva? Siis mikä penikka? Onko se lihas, luu vai mikä se on?

Penikka = (koiran)pentu, poikanen, kakara -> kakaratauti eli aloittelijan tauti?

 

Koskeeko sääriin kun aloitat tekemään kävelylenkkejä (pitkästä aikaa)? Kipua jalkaterän yläpuolella? Koskee kun jalkaterää ja varpaita koittaa nostaa ylöspäin tai suoristaa jalkaterää suoraksi liikkuessa? Krappaava tunne sääressä liikuntaa harrastaessa? Voimakas paineen tunne sääriluun vieressä liikuntasuorituksen aikana?

 

Penikkavaiva

Vaivaa usein kun aloitetaan harrastamaan liikuntaa ensimmäistä kertaa tai pitkästä aikaa. Liike saa jalkaterän laskemaan (varpaat koukistumaan) useita kertoja toistuvasti -> pohkeen lihakset supistuvat -> veri pakkaantuu lihaksiin, mutta lihaskalvo ei anna periksi ja syntyy ahtauma/paineen tunne sääreen. Ihan kuin tekisi kuntosalilla hauiskääntöä niin pitkään, että käsivartta ei saa enää nostettua milliäkään kun lihas on niin uuvuksissa ja paineinen. Penikkavaivassa passiivinen jäykistynyt lihaskalvo lisää vielä kivun/paineen tunnetta entisestään.

Vaiva syntyy ja johtuu mahdollisesti seuraavista:

  • Säären lihasten aktivoimattomuus = säären lihasten äkillinen aktivoiminen
  • Heikoista nilkan ja säären/pohkeen lihaksista
  • Kireistä pohjelihaksista ja akillesjänteistä
  • Kovasta juoksualustasta – vaimentamattomista juoksukengistä
  • Jalkaterän virheasento – ylipronaatiosta

 

Miten hoitaa tai helpottaa vaivaa:

  • Heti alussa tulehdustilan ollessa voimakkaimmillaan on järkevää pitää lepoa ja antaa tilanteen rauhoittua eli lopettaa rasituksen tuottaminen kokonaan. Todella voimakkaisiin kipuihin on järkevä ottaa kipulääkettä, kipuvoidetta, antaa kylmähoitoa kipukohtaan tai hakea tulehduskipulääkettä.
  • Usein penikkavaiva menee ohi, kun aloittaa liikkumisen järkevällä porrastuksella lisäämällä liikuntaa tasaisesti, antaa lihaksien tottua rasitukseen ja palautua (kuten myös kuntosaliharjoittelussa).
  • Lihasten/lihaskalvojen hieronta käsin, pallolla tai faskiaalityökalulla/skrapalla. Aukaisemalla pinnallisia ja syvempiä pohkeen lihaksia luodaan lisää tilaa lihaksille tehdä supistustyötä ja lihaskalvojen auetessa aineenvaihdunta paranee alueella. Huom! Kipujen olleessa voimakkaimmillaan älä koita hieroa tai venytellä lihaskalvoja, vaan anna lihaksille lepoa.
  • Lihasten venyttely (hieronnan jälkeen).
  • Jalkaterän asennon tarkastus – jalkaterän (-> polven -> lonkan)  virheasennon korjaaminen.
  • Juoksutekniikan tarkastaminen – keskivartalon ja pakaran lihaskunnon parantaminen.

 

Penikkatauti

Hoitamattomasta vaivasta päästään tautiin ja pidemmälle (lihasmurtumiin) aina kun ongelmien aiheuttajan korjaamiseen ei puututa ajoissa. Liian usein penikkavaivaa koitetaan korjata pronaatiolenkkareilla tai paikallisesti kipuvoiteilla ja samaan aikaan lihaksille tuotetaan rasitusta lisää. Vaivasta edetään siis tautiin (lihasaitiosyndrooma / luukalvontulehdus – marssimurtuma), kun lihaskalvoja ei huolleta auki, lihaksia ei vahvisteta määrätietoisesti, virheasentoja ei korjata ja rasitusta tuotetaan koko ajan lisää.